Meidän lapsella on todettu muutamia kuukausia sitten infektioastma. Yleisesti se ei vaikuta lapsemme elämään juuri mitenkään. Kohtauslääkitys on ventoline ja lääkitys on flixotide. Terveenä ei juuri kohtauksia ole, kerran kaksi kuukaudessa. Kohtauksessa henki alkaa hieman vinkumaan,yskittää ja hengitys muuttuu hieman raskaammaksi. Suihkaus ventolinea saa tilanteen raukeamaan.
Nyt lapsellamme on flunssa mikä ei mielestäni sovi yhteen infektioastman kanssa ollenkaan! Taistelu hengittämisestä alkaa jo hieman ennen kuin flunssa. Tuntuu etten pysty auttamaan häntä tarpeeksi ventolinella. Tämä tunne oli taas eilen illalla... Seurasin nukkuvan lapsemme (kutsuttakoon häntä tästä lähin E:ksi) hengitystä vajaan tunnin. Hengitys oli todella vinkuvaa ja työlästä niin että koko lapsi heilui. En tietenkään itse voinut edes ajatella nukkuvani ettei E vetäisi viimeistä hengenvetoaan tukehtuen. Soitin ambulanssin joka tulikin puolentunnin päästä. He päättivät että lähdemme tyksiin. Selitin kuitenkin tilannetta uudestaan ja he konsultoivat vielä lääkäriä puhelimessa josta tuli ventoline annostus ohjeet, kuusi suihkausta baby haleriin ja neljän tunnin päästä neljä suihkausta jos ei auttaisi olisi lähdettävä tyksiin. Onneksi tilanne helpottui kotona ja neljän tunnin päästä annoin lääkettä uudestaan, koska hengitys vinkui ja oli hieman raskasta.
Jokainen voi vain kuvitella miten kamalaa on katsella oman lapsen kärsimystä. Jos olisin voinut olisin yöllä ottanut itselleni hengitys vaikeuden että E olisi saanut nukkua hyvin yönsä. Jos olisin aamuun asti odottanut olisiko meillä enää lasta? Hui, ihan järkyttävän kamala ajatus!
Viime yö oli elämäni pisin yöni ikinä. En saanut unta ja jos sain säpsähdin heti hereille kun E kääntyi tai yskäisi. Vähän väliä mun oli katsottava hengittääkö vielä...
Onneksi kaikki on nyt taas hyvin. Oli hyvä että soitin ambulanssin ettei sattunut mitään peruttamatonta.
Välillä mietin miksi ei meidän lapsi voi olla niin kuin muutkin terveet lapset? On kolme mansikkaluomea ja nyt vielä infektioastma.. Ei saisi valittaa kun on vielä huonommassa kunnossa olevia lapsia mutta silti se harmittaa. Tietysti jokainen vanhempi haluaa kaikin puolin terveen lapsen ja olenkin todella kiitollinen siitä ettei mitään vielä vakavampaa ole.
Toivottavasti meidän tilanne pysyy kaikin puolin yhtä hyvänä jatkossakin.
